Archive for the ‘AYY-Vaalit 2011’ Category

Taiteen yksiköt eivät ole pelinappuloita

Friday, October 28th, 2011

Entinen Taideteollinen korkeakoulu oli melko erikoinen yliopisto monella tapaa. Pienen yliopiston katon alle oli vuosien saatossa kertynyt useita enemmän tai vähemmän taideteollisia oppiaineita, joskin ne muuttivat oikeasti saman katon alle vasta kun Taideteollinen korkeakoulu muutti yksiin tiloihin Arabianrantaan 1986.

Vuodesta 2007 alkanutta yhdistymisprosessia Aalto-yliopistoon on useiden TaiKin opiskelijoiden suunnalta haukuttu ylhäältäpäin johdetuksi pakkoliitokseksi, mikä pitänee suurilta osin paikkansa. Kesäkuussa tehty periaatepäätös muuttaa Taideteollisen korkeakoulun toiminnot Otaniemeen kirvoitti eräissä piireissä jopa vertauksia Stalinin Neuvostoliiton pakkosiirtoihin.

Villakoiran ydin on kysymys, mitä hyötyä Aalto-yliopistosta on taiteelle. Rehellinen vastaus lienee, ettei mitään, mikäli se ei ole teollista taidetta. Puhtaasti taiteelliset alat on raahattu Aalto-hankkeeseen mukaan samassa nipussa, koska niiden muodostamasta korkeakoulusta olisi tullut liian pieni yksikkö. Yksi ratkaiseva asia on kuitenkin muuttunut sen jälkeen.

Opetusministeri Gustafsson linjasi, että jo kertaalleen jäihin pantu Kuvataide-akatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun muodostama Taideyliopisto saa sittenkin rahoituksen tällä hallituskaudella, mikäli yliopistot pääsevät asiasta yhteisymmärrykseen. Ymmärtääkseni varsinkin Taiteen laitoksella sekä Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksilla on koettu, ettei Aalto-yliopistosta ole ollut juuri mitään hyötyä. Näiden laitosten tärkeimmät yhteistyökumppanit sijaitsevatkin jo nyt tulevan Taidekorkeakoulun sisällä. En siksi näe mitään syytä miksi ne eivät voisi siirtyä osaksi tulevaa Taideyliopistoa kun sellainen muodostetaan.

Pahantahtoiset saattaisivat tulkita tämän siten, että Aalto-yliopisto on epäonnistunut. Tämä lienee myös syy sille miksi ajatus on herättänyt jonkin verran vastustusta. Aalto-yliopistosta on nimittäin jossain määrin tullut myös hankkeen taustapiruille arvovaltakysymys. Koulutusyksiköt eivät kuitenkaan ole pelimerkkejä, eikä niiden haalimisesta voita mitään. Koko hankkeen perusajatus oli yhdistää samaan korkeakouluun sellaiset alat, jotka hyötyvät yhteistyöstä toistensa kanssa. Sellaiset koulutusalat joiden kohdalla tämä ei toteudu, kuuluvat selvästi muualle.

Kirjoittaja on teekkari joka yrittää ajatella asioita myös muiden näkökulmista. Häntä voi äänestää Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon tästä.

Historian painolastit, osa 1: Eroon kesälomautuksista!

Sunday, October 23rd, 2011

Opintoaikojen lyhentäminen kuuluu lähes jokaisen Suomen kansantaloudesta huolestuneen poliitikon ensisijaisiin tavoitteisiin, nyt kun maamme väestön keski-ikä nousee aina vain. Tätä taustaa vasten on eriskummallista, ettei kukaan näytä tähän mennessä puuttuneen erääseen kummalliseen käytäntöön, joka tarpeettomasti venyttää jokaisen opiskelijan opintoaikoja, nimittäin kesälomat. Tai oikeastaan pitäisi puhua kesälomautuksista.

Työelämässä lomautuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja keskeyttää väliaikaisesti työnteon ja samalla palkanmaksun. Lomautusta ei saa tehdä perusteetta, vaan taustalla pitää olla työnantajan heikentynyt mahdollisuus tarjota töitä. Opiskelija on kesän aikana vastaavanlaisessa tilanteessa, sillä käytännössä kaikki oppilaitokset sulkevat ovensa kesäksi. Opintoraha ja siihen kuuluva asumislisä lakkaavat myös kesällä juoksemasta. Ero työelämään on se ettei tälle ole osoitettavissa mitään syytä.

Aikanaan tälle on toki ollut hyvä syy. Vielä 1975 Suomessa 15% väestöstä sai toimeentulonsa suoraan maa- ja metsätaloudesta, vielä useampi välillisesti. Maa- ja metsätalous oli tuolloin myös huomattavasti työvoimavaltaisempaa ja kausiluontoinen vaihtelu työvoiman tarpeessa oli suurta, joten kesälomat olivat tapa vastata kesäisin kasvavaan työvoiman tarpeeseen. Sen sijaan tänä päivänä, kun 71% suomalaisista asuu taajamissa, aika harvalla meistä edes on kotipeltoja, joille palata.

Mitä asialle pitäisi sitten tehdä? Minä ainakin aion vaatia Aalto-yliopistolta lisää mahdollisuuksia suorittaa opintoja kesäisin. Tällä en tarkoita sitä, että kesällä järjestetään rästitenttejä, vaan ihan oikeaa kurssimuotoista opetusta.

Pidemmän päälle koko lomien jakautumista vuodelle voisi muuttaa. Monelle lienee tuttu tunne palata luentosaliin ja todeta unohtaneensa kesän aikana runsaan määrän asioita, jotka osasi vielä viime lukukaudella kuin vettä vain. Useat tutkimukset ovatkin todenneet, että ylipitkät lomat haittaavat oppimista. Opinnoissa jaksamista voisikin tukea paremmin malli, jossa lomat ovat lyhyempiä, mutta niitä on useammin ja tasaisemmin ympäri vuotta. Pidemmillä lukukausilla olisi myös se hyvä puoli, että ne sallisivat jakaa opintotaakkaa tasaisemmin, jolloin joka viikolle jäisi enemmän aikaa harrastuksille ja ystävien tapaamiselle. Ne ylläpitävät vireyttä paljon paremmin kuin kaukana siintävän kesän odotus.

Allekirjoittanut on ehdolla AYY:n edustajistoon numerolla 27,  vietti ensimmäisen palkallisen lomansa kesällä 2011 ja on sitä mieltä, että niin kaikilla pitäisi olla lupa pitää niin paljon hauskaa.